Historia

Kaunissaaren kansakoulun perustaminen ja toiminta pähkinänkuoressa

”23. marraskuuta 1899 Daniel Korppas lahjoitti 506 neliösyltä maata talosta nro 6 Korpaksen tilasta, Kaunissaaren kansakoulua varten. Kyläkokokouksessa 4. tammikuuta 1901 sovittiin hirsien hankinnan ja koulun rakentamisen tehtävän tilallisten voimin. Saman vuoden joulukuussa perustettiin kouluhuoneen rakennustili, ja vuoden loppuun mennessä kourakennus valmistui.  2. huhtikuuta 1925 kyläkokouksessa päätettiin lippuäänestyksen tuloksena myydä koulurakennus Pyhtään kunnalle 15 000 markan kauppahinnalla…” (Lähde: Pyhtään kunta – ohje: Kaunissaaren entinen koulu).

Koulutontti saatiin siis tilallisen lahjoituksena ja kantatilalliset velvoitettiin toimittamaan koulun rakennusmateriaaliksi hirsiä metsätiloiltaan.  Kiviä kerättiin Kaunissaaren rannoilta, kivet toimitettiin Pietariin katukiviksi ja niistä saaduilla rahtausmaksuilla kerrytettiin koululle rakennusrahastoa.  Kyläläiset vastasivat rakennustöistä talkoovoimin, rakennus valmistui vuonna 1900. Koulutoiminta voitiin aloittaa heti seuraavina vuosina. Kylän lasten ei enää tarvinnut matkata kouluun pitkiä matkoja kelien armoilla mantereelle, vaan pystyivät nyt suorittamaan opinahjonsa kotisaaressa ja lähellä rakkaitaan.

Koululaisia oli aluksi enimmillään jopa 29, mutta vuosien saatossa oppilasmäärät vaihtelivat pääasiassa 15 oppilaan molemmin puolin. Opettajan palkkaaminen oli kyläläisille merkittävin taloudellinen ponnistus, opettajalle rakennettiin myös oma asunto koulun yhteyteen. Vuosien varrella haasteelliseksi koettiin saariolosuhteissa opettajien vaihtuvuus, jopa vuosittain. Usein myös lasten vanhemmt toimivat esim. käytännön oppiaineissa saaren lasten opettajina. Koulun toimitiloja mukautettiin myös tarpeiden ja säännösten mukaan – esim. kouluruokailun tultua sotavuosina lakisääteiseksi lohkaistiin teknisestä luokkatilasta puolet valmistuskeittiön käyttöön.

Koulun oppilasmäärät vähenivät vuosien saatossa. Varsinainen koulutoiminta päättyi kyläkoululla teollistumisen ja kaupungistumisen myötä vuonna 1964. Sen jälkeen Pyhtään kunta vuokrasi tiloja pienimuotoisesti majoitus- ja virkistyskäyttöön. (Lähde: Anttila: Kaunissaari ajan alloilla).

Kunta päätti myydä kiinteistön tontteineen syksyllä 2015 kaikille avoimen tarjouskilpailumenettelyn kautta. Vuoden 2016 alusta lähtien koulurakennus tontteineen siirtyi yksityisomistukseen ja nykyisin tiloissa harjoitetaan kaikille majoitus- ja juhla-/kokoontumistilojen vuokrausta.

Asutus Kaunissaaressa

”Varhaisimmat kirjalliset tiedot Kaunissaaren asutuksesta ovat 1560-luvulta. Tuolloin saarella oli kolme kalastustilaa, jotka kuitenkin autioituivat 1500-luvun lopulla. Pysyvästi saarella oli asutusta 1642 alkaen. Vanhin asutustihentymä oli Suurkylä. Pienlahden itärannalla oli kuusi taloa 1777. Saarelaisten pääelinkeinoina oli kalastus, veneenveisto ja luotsaus.

Kaunissaaren asukasluku kasvoi 1900-luvun alusta 1950-luvulle. Kalastajayhdyskunnan kukoistuskautta oli aika 1930-luvulta 1950-luvulle. Saaren kaikkiaan 29:stä talosta 24:n pääasiallinen elinkeino oli 1950 kalastus. 1960-luvulla ympärivuotinen asutus alkoi vähentyä.

Kaunissaaren suosio matkailukohteena alkoi kasvaa 1950-luvulla, kun Suursaari oli luovutettu toisessa maailmansodassa silloiselle Neuvostoliitolle.

Kaunissaaren saaristokylä

Pyhtään Kaunissaari on Kotkan Haapasaarien ja Haminan Tammion ja Kuorsalon tavoin sekä rakenteeltaan että rakennuskannaltaan hyvin säilynyt esimerkki kalastuksen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympäristöstä itäisellä Suomenlahdella.

Kaunissaaren saaristokylä on kasvanut kolmesta kantatilasta Tynistä, Jaakkolasta ja Korppasista saaren eteläosaan Suurlahden ja Pienlahden satamapaikkojen läheisyyteen. Talojen halkomisen kautta tiivistyneen kyläasutuksen ominaispiirteitä ovat aidatut tontit ja puutarhat, tonttien väliset kujat sekä lukuisat laiturit, venevajat ja ranta-aitat. Rakennuskannan vanhinta osaa ovat 1800-luvulta peräisin olevat talot. Kylää on jatkuvasti täydennetty perinteistä mittakaavaa käyttäen.

Kaunissaari on harjumuodostuma ja sen luonto poikkeaa Suomenlahden saaristolle tyypillisempien karujen kalliosaarten luonnosta. Kasvillisuus on poikkeuksellisen vehmasta. Kaunissaaren koulun vierellä on maisemallisesti merkittävä niittyaukea. Saaren pohjoisosan entistä peltoa reunustaa suurelta osaltaan metrin korkuinen, hyvin säilynyt kiviaita.

Suomenlahden saarille tyypillisiä rakenteita Kaunissaressa ovat saaren pohjoispään loisto 1880-luvulta sekä saaren itärannalla Lähteenmäellä oleva ryssänuuni. Lämmitykseen ja ruuan valmistukseen luonnonkivestä tehdyt tilapäisuunit liittyvät yleensä sotilasleiriytymiseen rannikolla ja rajaseuduilla.

Kaunissaari on osa Kaunissaaren-Ristisaaren valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.” Lähde: http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1155.  6.4.2016

Mainokset